Olin monta vuotta muita parempi kuluttaja. Olen siis varsin kätevä rahan käyttäjä, kaikki menee mikä tuleekin, mutta tarkoitan nyt kuluttamisen eettisyyttä. Jätin Nestlet ja Kraftit kaupan hyllyyn, ostin mahdollisuuksien mukaan Reilua kauppaa ja luomua, söin hyvin vähän punaista lihaa tai lihaa muutenkaan, vaihdoin kosmetiikan luonnonkosmetiikkaan. Syitä oli moninaisia, mutta taustalla oli kai idea siitä, että näin maailma pelastuu.
No ei pelastu. On idealistista kuvitella, että yhden ihmisen valinnoilla olisi kovin suurta merkitystä. Ei niillä ole. On mös ihan turha syyllistää itseään maailman tulevasta tuhosta, koska se tapahtuu joka tapauksessa, ellei tehdä radikaaleja muutoksia. Sitä paitsi minä tupakoin, ja se on tosi iso paha. Ei sitä luomutomaateilla paikata.
Asioilla täytyy olla mittasuhteet. Mitä väliä sillä on, onko minun ostoskärryssäni Valion jäätelöä tai O'boyn kaakaojauhetta, kun Talvivaaran kaivos laskee vesiä mihin sattuu ja sama tapahtuu maailmalla potenssiin miljoona?
En silti tarkoita, etteikö eettinen kuluttaminen olisi hyvästä. On se, ihmisen omalle omalletunnolle.
Tietyt tavat ovat jääneet pysyviksi. On oppinut välttämään tiettyjä asioita niin pitkään, ettei niitä enää kaipaa. Käyttää tiettyjä, hyväksi havaittuja tuotteita. Mutta enää ei jaksa tilata mineraalimeikkejä maailmalta kolmen viikon toimitusajalla, jos marketista saa halvemmalla jotakin helppokäyttöisempää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti